Edellisessä postauksessa raapaisimme hieman pintaa digitalisaation historiasta Suomessa. Tässä kirjoituksessa olisi tarkoitus paneutua digitalisaation vaikutuksiin ja sen kehitysaskeliin liiketoiminnassa. Lähteenä käytän muunmuassa kurssin oppimateriaalia. Käytännössähän digitalisaatiosta haetaan yritystoimintaan tehokkuutta ja resurssien säästöä, katsotaan miten tähän lopulta päädytään!
Yrityksen siirtyminen digitaaliseen toimintaympäristöön kulkee viiden portaan kautta. Kaikki alkaa siitä kun digitalisaatio tunnistetaan. Sen hyötyjä ei ole vielä kuitenkaan tunnustettu strategisina tavoitteina, vaan se vain tiedostetaan ilman että siitä saataisi mitään hyötyä irti. Tällainen tilanne voisi olla yrityksessä joka hallitsee vaikkapa luottokorttilaskujen selvityksiä perinteisesti niittaamalla kuitit laskun liitteeksi ja lähettää laskut postitse kirjanpitoon. Ja aina on jokin kuitti tai tosite unohtunut pyytää, tai muuten vaan hukkunut! Talousjohtaja kyllä tiedostaa että tämän voisi tehdä toisinkin, mutta ei ole päässyt ajatustaan pidemmälle.
Tämän jälkeen otetaan ensimmäiset askeleet. Tässä vaiheessa huomioidaan ja tunnistetaan miten digitalisaatio voisi yrityksen toimintaa kehittää ja jotain uutta teknologiaa ja palveluita otetaankin käyttöön. Tässä vaiheessa yritys keskittyy tehojen saamiseen irti, eli säästetään aikaa ja tehostetaan toimintaa. Esimerkkimme talousjohtaja on siirtynyt kuvaamaan luottokorttikuittinsa tätä varten luotuun sovellukseen, heti oston jälkeen. Kuitit eivät katoa ja kirjanpitäjä saa ne sovelluksesta heti halutessaan.
Kun digitalisaatiota on jo vähän maisteltu, on vuorossa sen varsinainen omaksuminen. Yritys ottaa digitalisaation mukaan strategisiin tavoitteisiin, onhan yritys jo saanut konkreetisen maistiaisen siitä että digitalisaatio hyödyttää sitä. Yritys ottaa tässä vaiheessa monikanavaisen asiakaspalvelun oman digitalisaationsa ytimeen, verkkosivustoihin päivitetään chat-palveluita ja yhteydenottolomakkeita perinteisen puhelin- ja sähköposti-palvelun lisäksi.
Kohta yritys huomaakin että aikaisemmin hieman jopa pelkoa aiheuttanut digitalisaatio onkin jo osa yrityksen normaalia arkea, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Digitalisaatio asetetaan keskeiseksi osaksi strategiaa, sisäiset prosessit digitalisoituvat nopeasti ja uusia palveluita ja tuotteita sekä tarjotaan että kehitetään systemaattisesti. Tässä kohden ne yritykset jotka eivät ole lähteneet digitalisaation kelkkaan huomaavat kamppailevansa kannattavuuden kanssa.
Ja näin pääsimme kehityksen askeleissa uuteen normaaliin. Yrityksen kaikki prosessit on digitalisoitu, digitalisaation mahdollisuuksia ja analysoitua tietoa hyödynnetään laajalti liiketoimintamallissa sekä tarjoamassa. Tässä vaiheessa viimeistään, jäälkeenjääneet yritykset kuolevat ja poistuvat markkinoilta.
Eri alat ovat hieman eri tahdissa polulla kohti digitalisaation uutta normaalia, ja mitä enemmän toiset alat etenevät, sitä enemmän myös muut ottavat mallia. Myös Suomen poliittisilla päätöksillä on vaikutusta yritysten kehittymiseen, periaatteessa valtiovallan pitäisi olla ensimmäinen tiennäyttäjä digitalisaatiossa jota muut sitten seuraavat. Mielestäni tämä onkin meillä aika hyvällä mallilla!
Yrityksen siirtyminen digitaaliseen toimintaympäristöön kulkee viiden portaan kautta. Kaikki alkaa siitä kun digitalisaatio tunnistetaan. Sen hyötyjä ei ole vielä kuitenkaan tunnustettu strategisina tavoitteina, vaan se vain tiedostetaan ilman että siitä saataisi mitään hyötyä irti. Tällainen tilanne voisi olla yrityksessä joka hallitsee vaikkapa luottokorttilaskujen selvityksiä perinteisesti niittaamalla kuitit laskun liitteeksi ja lähettää laskut postitse kirjanpitoon. Ja aina on jokin kuitti tai tosite unohtunut pyytää, tai muuten vaan hukkunut! Talousjohtaja kyllä tiedostaa että tämän voisi tehdä toisinkin, mutta ei ole päässyt ajatustaan pidemmälle.
Tämän jälkeen otetaan ensimmäiset askeleet. Tässä vaiheessa huomioidaan ja tunnistetaan miten digitalisaatio voisi yrityksen toimintaa kehittää ja jotain uutta teknologiaa ja palveluita otetaankin käyttöön. Tässä vaiheessa yritys keskittyy tehojen saamiseen irti, eli säästetään aikaa ja tehostetaan toimintaa. Esimerkkimme talousjohtaja on siirtynyt kuvaamaan luottokorttikuittinsa tätä varten luotuun sovellukseen, heti oston jälkeen. Kuitit eivät katoa ja kirjanpitäjä saa ne sovelluksesta heti halutessaan.
Kun digitalisaatiota on jo vähän maisteltu, on vuorossa sen varsinainen omaksuminen. Yritys ottaa digitalisaation mukaan strategisiin tavoitteisiin, onhan yritys jo saanut konkreetisen maistiaisen siitä että digitalisaatio hyödyttää sitä. Yritys ottaa tässä vaiheessa monikanavaisen asiakaspalvelun oman digitalisaationsa ytimeen, verkkosivustoihin päivitetään chat-palveluita ja yhteydenottolomakkeita perinteisen puhelin- ja sähköposti-palvelun lisäksi.
Kohta yritys huomaakin että aikaisemmin hieman jopa pelkoa aiheuttanut digitalisaatio onkin jo osa yrityksen normaalia arkea, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Digitalisaatio asetetaan keskeiseksi osaksi strategiaa, sisäiset prosessit digitalisoituvat nopeasti ja uusia palveluita ja tuotteita sekä tarjotaan että kehitetään systemaattisesti. Tässä kohden ne yritykset jotka eivät ole lähteneet digitalisaation kelkkaan huomaavat kamppailevansa kannattavuuden kanssa.
Ja näin pääsimme kehityksen askeleissa uuteen normaaliin. Yrityksen kaikki prosessit on digitalisoitu, digitalisaation mahdollisuuksia ja analysoitua tietoa hyödynnetään laajalti liiketoimintamallissa sekä tarjoamassa. Tässä vaiheessa viimeistään, jäälkeenjääneet yritykset kuolevat ja poistuvat markkinoilta.
Eri alat ovat hieman eri tahdissa polulla kohti digitalisaation uutta normaalia, ja mitä enemmän toiset alat etenevät, sitä enemmän myös muut ottavat mallia. Myös Suomen poliittisilla päätöksillä on vaikutusta yritysten kehittymiseen, periaatteessa valtiovallan pitäisi olla ensimmäinen tiennäyttäjä digitalisaatiossa jota muut sitten seuraavat. Mielestäni tämä onkin meillä aika hyvällä mallilla!
Kommentit
Lähetä kommentti