Tässä blogikirjoitussarjassa on tarkoitus tarkastella tarkemmin yritysten digitalisaatiota, ja sitä kuinka digitalisaatio on vaikuttanut liiketoimintaan. Tutkimme aluksi hieman digitalisaation historiaa Suomessa ja sitten perehdymme tarkemmin sen eri vaiheisiin. Pohdimme myös digitalisaation etuja ja haittoja, jos sellaisia löydämme!
Vaikka yrityksissä digitalisaation voidaan ajatella alkaneen jo joskus 1960-70-luvuilla, ensimmäisten tietokoneiden tultua yrityksiin, ehkä kuitenkin vauhdikkain kehitys on tapahtunut viimeisen 25-vuoden aikana. Suomidigi-julkaisun mukaan GSM-verkko otettiin käyttöön 1991 ja ensimmäiset Nokian GSM-puhelimet tulivat markkinoille muutama vuosi tämän jälkeen. 1995 pankeissa oli jo kattavasti tarjolla internetpalveluja, tämä johtui suurelta osin vuosikymmenen alun lamasta, ja sen johdosta tehdyistä saneerauksista. Henkilöstökulujen alasajo on pakottanut kehittämään itsepalvelutoimintoja, ja tässä internetillä on ollut äärimmäisen tärkeä osa. Näitä pankkialan kehittämiä sovelluksia ovat päässeet myöhemmin hyödyntämään myös monet muut ala.
Tähän samaan ajankohtaan, -90-luvun laman jälkimaininkeihin, osuu myös IT-palveluiden ulkoistus yrityksissä. Jokaisen yrityksen omat IT-osastot olivat kalliita panostuksia suhteellisen pienellä vaikutuksella yrityksen liikevaihtoon, ja tämän takia viimeistään lama ajoikin yritykset ostamaan tarvitsemansa palvelut siihen erikoistuneista yrityksistä. IT-alan yritykset menestyivät ja yritysten käyttämät ohjelmat siinä samalla.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana yhteiskuntamme on harpannut hurjan digiloikan. Muistamme varmasti kaikki vuosituhannen alun hitaan internet-yhteyden ja matopelin Nokian 5110-puhelimen näytöllä. Ja nyt, vuonna 2019 älyä löytyy puhelimista, televisioista sekä pesukoneista, internet on WLAN:na ilmassa ja laajakaistayhteys saapuu nopeana kuituna koteihin. Mutta entä sitten se liiketoiminta, näemme senkin muutoksen selvästi. Toisaalta digitalisaatio on karsinut työn tekemisen tarvetta, automatisaatio ja robotisaatio tekevät työn puolesta joko kokonaan tai osittain. Toisaalta lisää työtä tarvitaan digitalisaation kehittämisessä ja sen tukemisessa. Yrityksissä käytettävät ohjelmistot ovat apuna kaikessa, ei varmasti löydy yhtään sellaista työtä missä ei olisi mitään osa-aluetta tai tehtävää mitä ei tehtäisi jollakin laitteella tai ohjelmistolla, joka ei olisi yhteydessä internetiin. Toki digitalisaatio on eri yrityksissä varmasti eri tasoilla, ja tähän liittyvätkin muun muassa digikehityksen kehitysaskeleet. Mutta jatketaan niistä seuraavassa osassa, pysykäähän kuulolla!
Lähteet:
SuomiDigi, Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke, Osa 1, luku 1. Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot, Karila A. Luettavissa: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/1%20Tietotekniikan%20ja%20tietoliikenteen%20lapimurrot.pdf
SuomiDigi, Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke, Osa 1, luku 3. Ulkoistukset vahvistivat perustaa digitalisaatiolle, Strömberg J. Luettavissa: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/3%20Ulkoistukset%20vahvistivat%20perustaa%20digitalisaatiolle.pdf
Vaikka yrityksissä digitalisaation voidaan ajatella alkaneen jo joskus 1960-70-luvuilla, ensimmäisten tietokoneiden tultua yrityksiin, ehkä kuitenkin vauhdikkain kehitys on tapahtunut viimeisen 25-vuoden aikana. Suomidigi-julkaisun mukaan GSM-verkko otettiin käyttöön 1991 ja ensimmäiset Nokian GSM-puhelimet tulivat markkinoille muutama vuosi tämän jälkeen. 1995 pankeissa oli jo kattavasti tarjolla internetpalveluja, tämä johtui suurelta osin vuosikymmenen alun lamasta, ja sen johdosta tehdyistä saneerauksista. Henkilöstökulujen alasajo on pakottanut kehittämään itsepalvelutoimintoja, ja tässä internetillä on ollut äärimmäisen tärkeä osa. Näitä pankkialan kehittämiä sovelluksia ovat päässeet myöhemmin hyödyntämään myös monet muut ala.
Tähän samaan ajankohtaan, -90-luvun laman jälkimaininkeihin, osuu myös IT-palveluiden ulkoistus yrityksissä. Jokaisen yrityksen omat IT-osastot olivat kalliita panostuksia suhteellisen pienellä vaikutuksella yrityksen liikevaihtoon, ja tämän takia viimeistään lama ajoikin yritykset ostamaan tarvitsemansa palvelut siihen erikoistuneista yrityksistä. IT-alan yritykset menestyivät ja yritysten käyttämät ohjelmat siinä samalla.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana yhteiskuntamme on harpannut hurjan digiloikan. Muistamme varmasti kaikki vuosituhannen alun hitaan internet-yhteyden ja matopelin Nokian 5110-puhelimen näytöllä. Ja nyt, vuonna 2019 älyä löytyy puhelimista, televisioista sekä pesukoneista, internet on WLAN:na ilmassa ja laajakaistayhteys saapuu nopeana kuituna koteihin. Mutta entä sitten se liiketoiminta, näemme senkin muutoksen selvästi. Toisaalta digitalisaatio on karsinut työn tekemisen tarvetta, automatisaatio ja robotisaatio tekevät työn puolesta joko kokonaan tai osittain. Toisaalta lisää työtä tarvitaan digitalisaation kehittämisessä ja sen tukemisessa. Yrityksissä käytettävät ohjelmistot ovat apuna kaikessa, ei varmasti löydy yhtään sellaista työtä missä ei olisi mitään osa-aluetta tai tehtävää mitä ei tehtäisi jollakin laitteella tai ohjelmistolla, joka ei olisi yhteydessä internetiin. Toki digitalisaatio on eri yrityksissä varmasti eri tasoilla, ja tähän liittyvätkin muun muassa digikehityksen kehitysaskeleet. Mutta jatketaan niistä seuraavassa osassa, pysykäähän kuulolla!
Lähteet:
SuomiDigi, Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke, Osa 1, luku 1. Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot, Karila A. Luettavissa: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/1%20Tietotekniikan%20ja%20tietoliikenteen%20lapimurrot.pdf
SuomiDigi, Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke, Osa 1, luku 3. Ulkoistukset vahvistivat perustaa digitalisaatiolle, Strömberg J. Luettavissa: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/3%20Ulkoistukset%20vahvistivat%20perustaa%20digitalisaatiolle.pdf

Kommentit
Lähetä kommentti