Perustamani blogin tarkoitus on kerätä kasaan, ja itselleni muistiin Uuden Kehittäjä-opintojakson opit innovoinnista ja digitaalisesta liiketoiminnasta. Tässä ensimmäisessä blogikirjoituksessa pohdin käsitystäni digitaalisesta liiketoiminnasta terminä, sekä yleisemmällä tasolla sen sijoittumista liike-elämään ja sitä ympäröivään maailmaan. Aihe on mielenkiintoinen, miten digitaalinen liiketoiminta rajataan, kun tuntuu että kaikki ympärillämme on digitaalista?
Mielestäni on hyvin vähän olemassa sellaisia aloja, tai työtehtäviä, mihin ei liittyisi digitaalista liiketoimintaa. Yritykset hyödyntävät digitalisaatiota hyvin erilaisin tavoin, joissain yrityksissä enemmän kuin toisissa. Varmasti kaikilla yrityksillä on olemassa omat verkkosivut, joissa on aikakin jonkinlainen yhteydenottolomake millä asiakas saa yhteyden yritykseen. Toisaalta osa käyttää verkkosivuillaan Chat-palveluita, esimerkiksi Telialla on Chat, jolla ensin otetaan yhteys Chat-bottiin ja jos sillä ei ongelma ratkea, edelleen suoraan asiakaspalvelijaan. Lisäksi yritykset keräävät tietoa asiakkaistaan digitaalisesti esimerkiksi jäsenkorttien avulla, ja mahdollisesti jopa päästävät asiakkaan itse tutustumaan yrityksen keräämään tietoon. Näin toimii ainakin S-ryhmä, samalla yritys käyttää keräämäänsä tietoa oman myyntinsä tehostamiseen, eli käyttää digitaalisuutta yritystoiminnassaan.
Mielestäni on hyvin vähän olemassa sellaisia aloja, tai työtehtäviä, mihin ei liittyisi digitaalista liiketoimintaa. Yritykset hyödyntävät digitalisaatiota hyvin erilaisin tavoin, joissain yrityksissä enemmän kuin toisissa. Varmasti kaikilla yrityksillä on olemassa omat verkkosivut, joissa on aikakin jonkinlainen yhteydenottolomake millä asiakas saa yhteyden yritykseen. Toisaalta osa käyttää verkkosivuillaan Chat-palveluita, esimerkiksi Telialla on Chat, jolla ensin otetaan yhteys Chat-bottiin ja jos sillä ei ongelma ratkea, edelleen suoraan asiakaspalvelijaan. Lisäksi yritykset keräävät tietoa asiakkaistaan digitaalisesti esimerkiksi jäsenkorttien avulla, ja mahdollisesti jopa päästävät asiakkaan itse tutustumaan yrityksen keräämään tietoon. Näin toimii ainakin S-ryhmä, samalla yritys käyttää keräämäänsä tietoa oman myyntinsä tehostamiseen, eli käyttää digitaalisuutta yritystoiminnassaan.
Digitaalisuuden avulla maailma on avoin ja sen avulla pienikin yritys voi hyötyä globalisaatiosta ja tehdä yrityksestään maailmanlaajuisen menestystarinan. Digitaalisuuden avulla välimatkat lyhenevät, kokoukset voidaan pitää omassa toimistossa Skype-neuvottelun avulla, eikä ihmisten tarvitse välttämättä matkustaa kohdemaahan myymään tuotteitaan tai palveluitaan. Liiketoiminta voi olla myös pelkästään digitaalista, myytävä tuote voi olla jokin sovellus, tai verkkopalvelu, tällaisen myynti ympäri maailmaa onnistuu nopeasti ja helposti digitaalisenverkon välityksellä.
Työskentelen itse seuratyössä, eli koripalloseuran toimistossa. Seura on aikaisemmin hyödyntänyt digitaalisuutta lähinnä verkkosivuissa, taloushallinnossa sekä sähköposti- ja intrapalveluissa. Taloushallinnon ohjelmat ovat olleet pilvipalveluita jo pitkään, mutta varsinaisen seuratoiminnan ohjaustoimintajärjestelmiä ei ole varsinaisesti käytetty. Nyt alkaneelle kaudelle seura otti ison harppauksen digitaalisessa liiketoiminnassa. Ensin otimme käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän, jolla hallinnoidaan joukkueiden sekä koko seuran tapahtumia, viestintää sekä laskutusta. Seuraavaksi oli vuorossa salivuorojen hallinnoinnin vieminen uudelle tasolle, vanhat Excel pohjat jätettiin menneisyyteen ja seuran kaikki käytössä olevat salivuorot vietiin erilliseen järjestelmään. Vaikka ohjelmia on käytetty vasta vähän aikaa, on jo nyt huomattu työn tehostumista ja helpottumista. Meillä digitaalinen liiketoiminta on vapauttanut resursseja muihin asioihin, kuten viestinnän laadun parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen.