Edellisessä blogi-kirjoituksessa käsittelimme yleisesti sovelluksia ja saimme selville että suomalaiset käyttävät paljon sosiaalista mediaa. Omasta ruutuajastani TOP 3:ssa oli yksi peli-, yksi some- ja yksi viihdesovellus. Tässä kirjoituksessa pureudumme tarkemmin mobiilipelaamiseen. Ketkä pelaavat ja kuinka paljon, onko se vain lasten ja nuorten juttu ja onko se ilmaista huvia, vai täytyykö siitä maksaa jotain?
Tampereen yliopiston julkaiseman Pelaajabarometri 2018 mukaan digitaalisia pelejä pelataan useimmiten mobiililaitteella. 10-19- vuotiaista 36,4 prosenttia pelaa päivittäin jotain digitaalista viihdepeliä, ja 69,8 prosenttia viikoittain tai useammin. Eli tässä ikäryhmässä melkein kaikki pelaavat. 20-29 vuotiaista päivittäin pelaa enää 27, prosenttia, 61,1 pelaa viikoittain ja 8,3 prosenttia ei pelaa ollenkaan. Seuraavassa ikäluokassa 30-39- vuotiaissa, päivittäin pelaavia onkin enään 14,9 prosenttia, viikoittain 39,9 prosenttia ja ei ollenkaan pelaavia on jo 16,2 prosenttia. Tästä voimme päätellä että mitä enemmän ikää karttuu, sitä vähemmän digitaalisia viihdepelejä tulee enää pelattua.
Myös pelattavat pelit vaihtelevat hieman ikäryhmittäin, kuitenkin kaikissa ikäryhmissä suosittu pelimuoto on pulmapelit, myös ammuskelu ja toimintapelit ovat suosittuja kaikissa ikäryhmissä. Tutkin App Storesta suosituimpia pelejä tällä hetkellä, ja sen mukaan suosituin pelikategoria on AR-pelit, ilmaisista peleistä suosituin on ollut Tuber Trouble jossa pulmia ratkomalla voi tavata lempi-tubettajansa. Maksullisista peleistä suosituin on ollut Minecraft.
Maksullisuudesta päässemmekin rahaan, miten mobiilipelien ansaintalogiikka oikein toimii? Kun puhutaan ilmaisista peleistä, tarkoitetaan usein sitä että itse pelin voi ladata ilmaiseksi, mutta pelin sisällä on mahdollisuus tehdä ostoja joiden avulla pääset etenemään pelissä usein nopeammin. Maksullisissa peleissä maksat ladatessasi maksun, tai sitoudut kuukausiveloitukseen, ja pelaat tämän jälkeen ilmaiseksi.
Olen käyttänyt itse sekä ilmaisia, että maksullisia pelejä ja sovelluksia. Nuorempana pelasin paljon mysteeripelejä, joissa sai aluksi pelata ilmaiseksi muutaman tason tai luvun, jonka jälkeen loput pelistä avatakseen tuli maksaa muutaman euron summa. Samoin olen pelannut pelejä joissa ostot ovat sovelluksen sisällä, ja olen joskus näitä ostoja myös tehnytkin.
Mäkinen ja Myllymäki kertovat opinnäytetyössään mobiilipelien ansaintamallit ja kannattavuuslaskelmat, että pelejä pelaavista suurinosa ei maksa pelaamisesta mitään. Tämän lisäksi on kolme luokkaa; sintit, delfiinit ja valaat. Sintit tekevät nimensä mukaisesti pieniä ostoja pelissä, delfiinit vähän isompia, ja valaat kaikkein isoimpia. Ja valaat on se asiakasryhmä joka tekee pelitalojen miljarditulokset.
Lähteet:
Pelaajabarometri 2018: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104293/978-952-03-0870-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opinnäytetyö: Mobiilipelien ansaintamallit ja kannattavuuslaskelmat:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/128943/Myllymaki_Anne.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Myös pelattavat pelit vaihtelevat hieman ikäryhmittäin, kuitenkin kaikissa ikäryhmissä suosittu pelimuoto on pulmapelit, myös ammuskelu ja toimintapelit ovat suosittuja kaikissa ikäryhmissä. Tutkin App Storesta suosituimpia pelejä tällä hetkellä, ja sen mukaan suosituin pelikategoria on AR-pelit, ilmaisista peleistä suosituin on ollut Tuber Trouble jossa pulmia ratkomalla voi tavata lempi-tubettajansa. Maksullisista peleistä suosituin on ollut Minecraft.
Maksullisuudesta päässemmekin rahaan, miten mobiilipelien ansaintalogiikka oikein toimii? Kun puhutaan ilmaisista peleistä, tarkoitetaan usein sitä että itse pelin voi ladata ilmaiseksi, mutta pelin sisällä on mahdollisuus tehdä ostoja joiden avulla pääset etenemään pelissä usein nopeammin. Maksullisissa peleissä maksat ladatessasi maksun, tai sitoudut kuukausiveloitukseen, ja pelaat tämän jälkeen ilmaiseksi.
Olen käyttänyt itse sekä ilmaisia, että maksullisia pelejä ja sovelluksia. Nuorempana pelasin paljon mysteeripelejä, joissa sai aluksi pelata ilmaiseksi muutaman tason tai luvun, jonka jälkeen loput pelistä avatakseen tuli maksaa muutaman euron summa. Samoin olen pelannut pelejä joissa ostot ovat sovelluksen sisällä, ja olen joskus näitä ostoja myös tehnytkin.
Mäkinen ja Myllymäki kertovat opinnäytetyössään mobiilipelien ansaintamallit ja kannattavuuslaskelmat, että pelejä pelaavista suurinosa ei maksa pelaamisesta mitään. Tämän lisäksi on kolme luokkaa; sintit, delfiinit ja valaat. Sintit tekevät nimensä mukaisesti pieniä ostoja pelissä, delfiinit vähän isompia, ja valaat kaikkein isoimpia. Ja valaat on se asiakasryhmä joka tekee pelitalojen miljarditulokset.
Lähteet:
Pelaajabarometri 2018: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104293/978-952-03-0870-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opinnäytetyö: Mobiilipelien ansaintamallit ja kannattavuuslaskelmat:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/128943/Myllymaki_Anne.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kommentit
Lähetä kommentti